Oletko koskaan heittänyt bumerangia? Ainakin elokuvissa se palaa helposti heittäjän käteen. Omilla taidoillani se palasi enemmänkin vain takaisin tulosuuntaan. Jäin miettimään miten paljon meissä uskovissa on tällaisia bumerangeja.

He mielivät ja usein palaavatkin takaisin sinne mistä ovat tulleet. Israelilaiset haikailivat takaisin Egyptiin, kun autiomaassa tuli koetuksen hetkiä. Egyptiläinen Haagar meni ja otti pojalleen Ismaelille vaimon synnyinmaastaan, vaikka oli saanut elää ja oppia paljon elävän Jumalan palvelemisesta Aabrahamin ja Saaran matkassa (1. Moos. 21:21).

Silloin tällöin kuulee surullisia kertomuksia siitä miten ihminen on palannut kuin pesty possu lätäkköönsä, takaisin siihen vanhaan elämään,josta on kerran Jumalan armosta saanut vapautua (2. Piet. 2:20-22). Uudelleen irti pääseminen on vielä vaikeampaa.

Joskus voi olla niin, että Jumala kehottaa minua palaamaan sinne mistä olen tullut. Näin oli Elian kohdalla (1. Kun 19:15). Useimmin kait on niin, että Jumala kehottaa minua katsomaan ja menemään eteenpäin niihin mahdollisuuksiin, niihin lupauksiin joita Hän on puhunut.

Paluu takaisin on tuttua, siellä on turvallista, mutta siellä on myös eilisen siunaukset. Eteenpäin menoon sisältyy riski, mutta myös mahdollisuus. Eteenpäin meneminen kasvattaa uskoani. Eivätkö tuoreet siunaukset ole parempia kuin eiliset?

Oletko bumerangi vai eteenpäin menijä?

Mihin suuntaan koet Jumalan Sinua tänään kutsuvan?

Lähde rohkeasti eteenpäin, äläkä liikaa kurki olkasi yli (Luuk. 9:62)!

Valoisia syyspäiviä ja Siunausta!

-Juha-