Se on luultavasti tämän vuoden puhutuin asia, tai ainakin tämän kevään. Se on ollut puheissa niin hyvässä kuin pahassa, ehkä enemmän kuitenkin pahassa. Olen kuullut erilaista sanottavaa asiasta eri ihmisiltä, ja eri keskusteluyhteyksistä. Jotkut on sitä mieltä, että Jumala rankaisee ihmisiä kun ihmiset ovat kääntyneet poispäin Jumalasta. Jotkut sanovat, että lopun ajat menossa, Jeesus tulee pian takaisin. Osa on sitä mieltä, että paholainen kiusaa. Ja paljon paljon muita mielipiteitä.

Itse olen viime aikoina alkanut pohtimaan asiaa rukouksen kannalta ja rukouksella. Toki tähän väliin lisättäköön, että en sano sitä, että mitkään edellä mainitut asiat eivät voisi pitää paikkaansa, hyvinkin voivat. Kerron vain ajatuksia mitä omalle sydämelle on noussut ja nousee.

Eli tämä korona mitä se on tehnyt, paljon pahaa sen myönnän. Mutta ehkä myös jotain hyvää. No mitä hyvää, voisi joku ihmetellä?

No rukous tai pikemminkin rukousvastaukset. Herra puhui minulle yhtenä päivänä rukousvastauksista ja muistutti niistä. Ja jotenkin uskon, että nämä rukousvastaukset mitä sain, koskevat myös muita.

 1. Kärsivällisyys. Olen itse rukoillut pitkään, että kärsivällisyyteni lisääntyisi ja nyt huomaan näin tapahtuneen. Jo tällä odottamisella on oppinut kärsivällisyyttä ja lisänä itsellä vielä etäkoulun pitäminen kolmelle pojalle, sekä arjen pyörittäminen vastasyntyneen kanssa. Kyllä tässä on saanut oppia kärsivällisyyttä ihan uudella tavalla, kiitos Herralle!

 2. Yhteistä aika perheen kanssa. Uskon, että tätä ei tarvitse selitellä millään lailla. Tiedän, että tällä hetkellä on yksinäisiä ihmisiä paljon, ja he eivät ehkä ole saaneet kokea tätä samalla tavalla, varsinkin iäkkäämmät ihmiset jotka ovat ihan yksin. Samaan aikaan huomaan, että yhteydenpito on kuitenkin lisääntynyt koska asian tiedostaa jotenkin ihan eri tavalla.

 3. Sitten kolmas mikä on ehkä itselle ollut myös tärkein. Lähentyminen Jumalan kanssa. Tämä on ollut itselle hieman yllättävä asia, koska voisi helposti käydä toisinkin päin seurakuntien, kirkkojen, rukouspiirien ja muiden ryhmien ollessa tauolla. Mutta näin ei ole käynyt vaan nyt on ollut itse jotenkin paljon ”tarkempi” yhteisestä ajasta Jumalan kanssa kun säännönmukainen toiminta on otettu pois.  Niin sanotusti pitänyt itse huolehtia ajasta Jumalan kanssa, että tulee ravituksi. Ja tämä on johtanut itseä syvempään yhteyteen Jumalan kanssa.

 4. Erilaiset toimintatavat/ mallit seurakunnissa. Välillä olen miettinyt/ rukoillut sitä, että kunpa saisi seurakuntaa/ kirkkoa jalkautettua tuonne sosiaaliseen mediaan. Itsekin kun tekee nuorisotyötä, niin sieltä huomannut kuinka paljon pitänyt oppia, että pääsee keskustelemaan samalla kielellä nuorten kanssa. Joidenkin nuorten kanssa ei pääse kasvotusten puhumaan lainkaan vaan täytyy käyttää jotakin kanavaa tähän. No nyt on tähänkin asiaan tullut kertaheitolla muutos. Seurakuntia/kirkkoja on ”pakotettu” menemään virtuaaleiksi koska itse tilat ja tilaisuudet ovat pois käytössä tai kiinni.

 5. Keskustelua herännyt paljon myös heidän keskellä jotka ei vielä tunne Jeesusta. En halua käyttää sanaa herätys, mutta ihmiset ihan kaikki puhuvat vapaammin Jumalasta, ja joko tuovat uskoaan esiin vapaammin tai ovat valmiita keskustelemaan asiasta vapaammin.

 6. Rukous, oma rukouselämä on kasvanut ja huomaan että ihmiset pyytävät rukousta omasta puolestaan/ läheistensä puolesta enemmän. Ja olen jopa nähnyt päivittäislehdissä mm. Iltalehti julkaistavan rukouksia Suomen puolesta, ihmisten puolesta. Luulen, että jos pääsisi keskustelemaan muiden kanssa paremmin näistä niin lista voisi kasvaa vielä paljonkin. Näitä rukousvastauksia huomaan ainakin omalla kohdalla jo toteutuneen ja uskon, että myös muidenkin kohdalla. 

Me voimme jossitella syitä, miksi näin on tapahtunut juuri nyt jota varmasti teemmekin ihan huomaamatta mutta minä ytitän huomioida jatkossakin enemmän siihen puoleen, että syvennän suhdetta Jumalan kanssa rukoilemalla, lukemalla Sanaa, kuuntelemalla/katsomalla live hartauksia ja sanaa.

Uskon että näin kun toimimme se ei ole tien oheen heitettyä siementä vaan juuri sitä hyvään maahan kylvettyä siementä. Luukas 8:5-8. Ole siunattu, Aamen.

Sini Leppänen